2. Etiikka ja poliittinen vapaus, demokratia ja äänestäminen
Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrätään, että ”kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.”[i] Avoimuus ja etiikka liittyvät läheisesti poliittisen vapauden ja äänioikeuden käyttöön. Parlamentti on käsitellyt niitä erilaisissa aloitteissa, kuten jäsenten menettelysäännöissä, avoimuusrekisterissä ja julkisen asiakirjarekisterinsä verkkosivustolla[ii].
Artivisti Sára Bányain esitys Rethink with the Communitives of Malmö (1.6.2024) korostaa leikillisesti tarvetta toimia eettisesti ja vastuuntuntoisesti poliittista vapautta käytettäessä. Bányai on suunnitellut korttipelin ja sen käyttöohjeen, joiden tarkoituksena on saada ”pohtimaan uudelleen” yhteisöjen elämää tietyllä ruotsalaisella paikkakunnalla. Samalla Bányai kysyy, miten ja mihin tarkoituksiin äänestys- ja osallistumisvapautta olisi käytettävä. Pelin säännöissä ja vaiheissa termillä ’kommunitiivinen’ tarkoitetaan yhteisökeskeisten hankkeiden ja aloitteellisten yhteisöjen välistä synergiaa.
ARKoPOLL: the party!
ARKoPOLL: the party!
Paul GRAHAM – Untitled, Germany (Swarm of flies / Hole in Ground)
ILIYANA GRIGOROVA
ILIYANA GRIGOROVA
Berit HEGGENHOUGEN-JENSEN – Untitled
Disco Voting Booth
ULYSSE VASSAS
Yannis PSHYCHOPEDIS – Portrait de Lorca
Rethink with the Communitives of Malmö
Rethink with the Communitives of Malmö
Hygge,
Hygge,
Berit Heggenhougen-Jensenin diptyykissä Untitled (1990) kasinopöydän vihreä huopakangas herättää eettisiä ja moraalisia kysymyksiä päätöksistä, joita pelin aikana tehdään rahan ja resurssien liikkeistä. Itse pöytä on esine, johon useat valituista artivisteista (Bányai, Almeida) ovat teoksissaan kiinnittäneet erityishuomiota. Rosina Lui on tehnyt tietyntyyppisestä pöydästä Hygge-teoksensa (2024) keskipisteen. Teoksen matala pöytä ei ole pelkkä kahvitteluun soveltuva fyysinen esine, vaan se ilmentää myös historiallisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia arvoja, joita Lui on korostanut:
Hygge-sana, joka esiintyi tanskankielisissä teksteissä ensi kerran 1800-luvulla, on yleisesti suosittu sana, joka tarkoittaa mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta. Kyse ei ole vain yksilön psyykkisestä tilasta vaan myös jokapäiväisestä yhteenkuuluvuuden, turvallisuuden, tasa-arvon, sosiaalisen flow’n ja henkilökohtaisen eheyden kokemuksesta. Hygge perustuu lujaan ja kestävään poliittiseen rakenteeseen, joka tukee jokaisen yksilön oikeuksia ja vapauksia kulttuuriseen, sosiaaliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Tämä teos, joka on itse asiassa matala sohvapöytä, vangitsee avoimen, demokraattisen ja yhteistoiminnallisen yhteiskunnan perusolemuksen.
Yiannis Psychopedisin (s. 1945) teokset 1960-luvun lopulta käsittelevät – eri näkökulmasta kuin edellä mainitut teokset – pääosin vallan väärinkäyttöä kansalaisten vapauden rajoittamiseksi, mikä heijastaa Kreikan tuolloista poliittista tilannetta[iii]. Portrait de Lorca (1968) kuvaa purevan raivoisaan dokumentaariseen sävyyn henkilöitä, joilla oletettavasti on korkea asema poliittisessa hierarkiassa. Kasvojen rumuus korostuu Psychopedisin toisessa teoksessa samalta aikakaudelta – The Saviors (1968)[iv].
Psychopedisin maalaus seurailee muiden sen ajan taiteilijoiden ja ryhmien käyttämiä visuaalisia koodeja. Esimerkkeinä voidaan mainita espanjalaiset taidekollektiivit Equipo Crónica ja Equipo Realidad, joissa käytettiin laajasti sanomalehdistä, elokuvista ja taidehistoriasta lainattuja kuvia keinona arvostella yhteiskunnallisia ja poliittisia realiteetteja. Taidekriitikot ja historioitsijat ovat todenneet seuraavaa:
Yiannis Psychopedis, jonka vuoden 1964 jälkeisissä teoksissa poliittinen ohjelma yhdistyi mustavalkoiseen sanomalehtiestetiikkaan ja valokuvaesseen konseptiin, viittaa toisinaan suoraan poliittisen ja yhteiskunnallisen eliitin jäseniin. Psychopedis pystyi kylmän valokuvaestetiikan ansiosta taltioimaan ajanjakson karun synkät realiteetit objektiivisen tunteettomasti[v].
Paul Grahamin (s. 1956) valokuvadiptyykissä Untitled, Germany (Swarm of flies/Hole in Ground) (1990) rinnastetaan lähikuva maassa olevasta kolosta ja alhaalta päin otettu kuva kärpäsparvesta. Kriitikko, joka kommentoi tätä teosta Yhdistyneestä kuningaskunnasta vuonna 1992 tehtyjen hankintojen luetteloa varten, toteaa kaksoiskuvan olevan visuaalinen todiste siitä aineellisesta jäljestä, jonka ihmisten välisenä sorron ja erottelun välineenä toiminut Berliinin muuri jätti kaupunkimaisemaan:
Paul Grahamin valokuvadiptyykissä taiteilija on kohdistanut kameransa maahan, jossa Berliinin muuri aikanaan seisoi. Näin hän hienovaraisesti palauttaa mieliin viimeaikaiset historialliset tapahtumat. Oikeanpuoleisessa kuvassa katsoja tempaistaan poliittisen rajalinjan jättämään aukkoon, kun taas vasemmalla katsojan katse nousee kohti taivaalla olevaa kärpäsparvea. Pienoiskokoisten valkyrioiden vetäytyessä kaukaisuuteen poliittisen selkkauksen pahaenteinen ennusmerkki jää leijumaan ilmaan[vi].
Edellä mainittu Psychopedisin maalaus voidaan rinnastaa bulgarialaisen valokuvaajan ja artivistin Iliyana Grigorovan teokseen Changemakers (2024), joka myös esittää useita muotokuvia hyvin eri tavalla.Tämän kaleidoskooppisen yhteismuotokuvan päähenkilöitä ovat ihmiset – aktivistit ja artivistit, jotka Grigorova tapasi osallistuessaan johdannossa mainittuun ”Pop the vote!” -hankkeeseen.
Grigorova julistaa vilpittömän ihailunsa näitä ihmisiä kohtaan käyttämällä sinikopiota, 1800-luvun alkukantaista valokuvaustekniikkaa, jolle on ominaista sinertävä monokromaattisuus. Tämän nykyään harvinaiseksi mielletyn tekniikan käytöllä yritettäneen korostaa kunkin yksilön innostuneisuutta, rohkeutta ja dynaamisuutta. Näitä ominaisuuksia löytyy myös Ulysse Vassasin ja Fjorida Cenajin (Cultterra-tiimi) teoksista Disco Voting Booth (2024) ja ARKoPOLL: the party! (2024). Näiden teosten johtoajatuksena on demokratian kokeminen ja jakaminen juhlana, johon kaikki voivat osallistua.
[i] Euroopan unionista tehty sopimus, II osasto, 10 artikla.
[ii] Euroopan parlamentti, ”Avoimuus ja eettiset periaatteet”, saatavilla osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/fi/transparency.
[iii] Kreikan kulttuuriministeriö, Kansallinen nykytaiteen museo, ”The years of defiance: the art of the ‘70s in Greece”’; ”Kreikassa vallitsi (…) poliittisten kriisien ja levottomuuksien ajanjakso, jolloin lyhytaikaiset hallitukset seurasivat toisiaan heinäkuun 1965 perustuslaillisen kriisin jälkimainingeissa. Vallankaappauksesta 21. huhtikuuta 1967 alkoi diktatuuri, joka kesti seitsemän vuotta ja päättyi, kun Turkki hyökkäsi Kyprokseen ja miehitti suuren osan saarta.”; ”(…) senaikaiset maailmantapahtumat eivät voineet olla vaikuttamatta kreikkalaisiin taiteilijoihin. Tänä aikana taide politisoitui voimakkaasti eri puolilla maailmaa, ja Kreikan tapahtumat tarjosivat runsaasti materiaalia taiteilijoiden teoksiin, mikä lisäsi heidän halukkuuttaan käsitellä asioita kriittisesti. Tämä halukkuus kumpusi heidän elämänkokemuksestaan, syväänjuurtuneesta tarpeesta ja ajan hengestä, joka innosti taistelemaan aatteiden puolesta. (…)”, joulukuu 2005 – toukokuu 2006.
[iv] ”The Saviors” (1968) on kuvattu seuraavassa artikkelissa: ART – ΝΕΑ,3. lokakuuta 2023:
”The large retrospective exhibition “Yiannis Psychopaidis. Art as a fighting testimony. Works of the 1960s and 1970s and their aftermath”; näyttely avautuu huomenna (2023) Keski-Korfun ja Diapontia-saarten kunnan taidegalleriassa ja keskittyy 1960- ja 1970-lukujen taiteelliseen tuotantoon eli kriittisyyteen ja protestointiin. https://www.efsyn.gr/tehnes/art-nea/406500_pneyma-shima-kai-hroma-mias-oramatikis-aristeras
Tietoa taiteilijan muista viimeaikaisista projekteista: ”The artistic spring of Giannis Psychopaidis”, 14. huhtikuuta 2024:
”Kahdessa ensin Saksassa ja Englannissa huhtikuussa ja sen jälkeen Kreikassa kesäkuussa pidetyssä näyttelyssään Yiannis Psychopedis levittää taidettaan laajemmalle alueelle Euroopassa (…). Münchenissä, Berliinissä ja Brysselissä asunut Psychopedis oli yksi niistä, jotka ovat jättäneet taiteellisen jälkensä teattereihin, taidemuseoihin, gallerioihin ja muihin vastaaviin laitoksiin ja ovat niissä pysyvästi läsnä”. https://www.efsyn.gr/nisides/429467_i-kallitehniki-anoixi-toy-gianni-psyhopaidi
Kiitämme TWOFOURTWO-taideryhmää, joka auttoi hankkimaan lisätietoja parlamentin kokoelmassa olevan Psychopedisin maalauksen poliittis-historiallisesta taustasta.
[v] Kreikan kulttuuriministeriö, Kansallinen nykytaiteen museo, ”The years of defiance: the Art of the ”70s in Greece”, joulukuu 2005 – toukokuu 2006.
[vi] ”Twelve stars – selected works from the European Parliament Art Collection featuring new British acquisitions”, 1992; Belfastissa, Edinburghissa ja Lontoossa lokakuun 1992 ja tammikuun 1993 välisenä aikana järjestetyn näyttelyn luettelo.