Skip to main content

4. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen

Parlamentti hyväksyi vuonna 2024 useita säädöstekstejä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi EU:n jäsenvaltioiden kanssa sovitulla tavalla[i]. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhtenä päätavoitteena on säännellä oikeudenmukaisemmin ja tehokkaammin tapaa, jolla jäsenvaltiot tarjoavat suojelua henkilöille, joita uhkaa joutuminen vainon ja väkivallan kohteeksi.

Yksi tämän otsikon alle ryhmiteltyjen töiden aihepiireistä on ulkomaalaisten ja pakolaisten kotouttaminen EU-maihin. Ani Melikidze yhdistää hankkeessaan Russian occupation in Georgia (Venäläismiehitys Georgiassa) (2024) valokuvajournalismia ja muotokuvataidetta. Hänen teoksensa henkilöt – pakolaiset – katsovat meitä silmiin vilpittöminä ja pelkäämättä. Venäjän hyökkäyksen seurauksena pakolaisia sijoitettiin Abhasian kaupungissa sijaitsevaan parantolaan, jonka aulat ja portaikot paljastavat kaiken sodan aiheuttaman lohduttomuuden ja tuhon. Näiden kuvien kanssa yhteensopiva Alice Kaskin Nimeta (2001) kuvaa vanhaa, rei’itettyä puupalaa, joka näyttää siltä kuin se olisi juuri poimittu rojukasasta.

Zsófi Kozman teos //NEM// SZÁMÍTOK (MINULLA //EI// OLE VÄLIÄ) (2024) on taidokas ja laaja tekstiili-installaatio, joka tarjoaa näkökulman siihen, kuinka vaikeaa monien maahanmuuttajien Eurooppaan kotouttaminen on. Tätä aihetta tarkastellaan myös useissa TWOFOURTWO-kaksikon (Constantinos Kounnis ja Costas Mantzalos) teoksissa: Postcards from Cyprus (Postikortteja Kyprokselta) (2017) ja Kalos Kakos Ilthate (Tervetullut, ei-tervetullut) (2020–2021).

Postcards from Cyprus (2017) oli kolmivuotinen projekti, joka sai alkunsa TWOFOURTWO-kaksikon kriittisestä suhtautumisesta Kyproksen yhteiskunnallis-poliittiseen tilanteeseen vuoden 2013 finanssikriisin ja sen jälkimainingeissa seuranneen pankkijärjestelmän romahtamisen jälkeen[ii].

Pakolaisten kohtelu nousee keskipisteeseen merenrannalla sijaitsevassa neonvaloinstallaatiossa Kalos Kakos Ilthate (Tervetullut, ei-tervetullut) (2020–2021).

TWOFOURTWO-taideryhmä tutkii maahanmuuttoa ja pakolaisaihetta mereen ja rantaviivaan keskittyvien maisemakuviensa kuvakielen kautta. (…) Katsojan mieli ajautuu kohti nykyistä kansainvälistä yhteiskieltä, jolla näistä kuvista kerrotaan, kuten ”pakolaisvirta”, ”juuriltaan kiskominen” ja mieleen kummittelemaan jäävä ”ihmislasti”. Kaksipuolinen kyltti, jossa lukee ”καλφς/κακφς φλяατε”, muistuttaa meitä siitä, että matka johtaa epävarmaan tulevaisuuteen. Yhden kirjaimen tarkoituksellinen lisääminen luo monimerkityksellisyyttä: tervetullut, EI-tervetullut tai jopa ”tervetullut, olipa se hyvästä tai pahasta”[iii].

Ani Melikidzen valokuvahankkeessa käsitelty lapsista eli ”Euroopan uusista pakolaisista” huolehtiminen on keskeisenä teemana Tiong Angin diptyykissä Portret van een jongen (animatie) (1993). Se kuvaa sängyssä lepäävää poikaa oikean valokuvan tyyliin. Taiteilija on käyttänyt avoimen kirjan muotoiseen kehykseen pingotetulla kankaalla vihreää maalia, jossa on sairaalloisen kellertävä vivahde. Pupillin tutkiminen silmäluomea taaksepäin vetämällä tuo ehkä tahattomasti mieleen ne häiritsevät lähikuvat, joita Luis Buñuel käytti surrealistisessa elokuvassaan Andalusialainen koira vuonna 1929. Elokuvassa silmä kuitenkin pakotettiin auki, jotta se voitaisiin silpoa taskuveitsellä. Tämä oli vertauskuva siitä radikaalista tavasta, jolla taiteilija pyrki laajentamaan katsojien näkökulmia.

Heikkouden ja sairauden teemaan ovat tarttuneet myös Darío Villalba (1939–2018) ja Alex Flett (s. 1950), jotka käyttävät erilaisia visuaalisia strategioita. Villalban Itero Malva (1989) sisältää sekä maalattuja että valokuvattuja palasia suurista ihmiskehon osista, joita on mahdoton tunnistaa tarkasti. Niiden horjuva lihallisuus tulee kuitenkin esiin käytetyistä harmaan eri sävyistä. Tällainen maalauksen ja valokuvan yhdistäminen onkin tyypillistä kyseiselle taiteilijalle. Näyttää siltä, että Itero Malva -teoksessa mikroskoopin alle on laitettu Encapsulados‑sarjan teoksia, jotka tekivät taiteilijasta kansainvälisesti tunnetun 1960-luvulla. Andy Warhol kutsui teosta ”pop souliksi”, koska sen nimettömistä henkilöistä välittyvä syvä inhimillinen totuus teki häneen voimakkaan vaikutuksen: he olivat vammaisia, syrjäytyneitä kerjäläisiä tai sairaita eristettyinä akryylikupliin[iv].

Alex Flettin Ionic Pastoral (1996) on epätavallinen memento mori -teos.1600-luvun barokkimaalaukset kuvaavat idyllisiä maisemia, joissa paimenet odottamatta löytävät ihmiskallon tai hautakiven, johon on kaiverrettu ”Et in Arcadia ego”. Ne olivat tavallisia tapoja kuvata elämän ohikiitävyyttä. Flett kuitenkin yhdistää lattialle levitetylle kankaalle maalatun leikkisän monivärisen sommitelman toteemipaaluun, jonka kruunaavan pässin kallon hiljainen läsnäolo on voimakkaasti aistittavissa.

Flett itse kuvailee teosta seuraavasti:

Maalatussa alustassa (öljy kankaalle) on hyödynnetty kuvastoa vanhasta kelttiläisestä tavasta pystyttää renkaan muotoisia kiviä, jotka toimivat maagisena parannuskeinona. Yhteisön sairaat jäsenet, etenkin vitamiinipuutoksen aiheuttamasta riisitaudista kärsivät lapset, laitettiin kulkemaan niiden läpi. Myös liuskeella päällystetyn puupaalun päähän asetettu pässin kallo kuvastaa tätä menneen ajan tapaa ja ”pakanoiden” tietämättömyyttä.

Kallon silmäkuoppiin on kuitenkin asetettu lasiset linssit, joiden takapuolella on maalattu kelttiristit. Vanhat kelttiläiset pyhimykset, erityisesti Columba Ionalainen, valtasivat kelttien pakanallisia paikkoja ja merkitsivät ne ristillä kristillisiksi maiksi. (…) Riisitauti ja muut vastaavat vitamiininpuutostaudit olivat vakava ongelma sekä Skotlannissa että Euroopassa satojen vuosien ajan aina tälle vuosisadalle asti.

Monet valveutuneet poliitikot ovat taistelleet heikoimmassa asemassa olevien paremman ruokavalion ja elintason eteen kuten Columba Ionalainen taisteli pienen ja villin maan asukkaiden sielujen puolesta 14 vuosisataa sitten. Molemmat taistelut on käyty vihollisista pahinta eli tietämättömyyttä vastaan. Taiteilija toivoo, että Ionic Pastoral innostaa Euroopan parlamentin poliitikkoja osallistumaan tietämättömyyden ja tautien vastaiseen taisteluun kaikkialla[v].


[i] Euroopan parlamentti, ”Parlamentti hyväksyi lopullisesti EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkapaketin”, saatavilla osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20240408IPR20290/meps-approve-the-new-migration-and-asylum-pact; Euroopan parlamentti, ”Legislative Train 06.2024, 5: Promoting Our European Way Of Life – Regulation On Asylum And Migration Management – Q3 2020”, saatavilla osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20240408IPR20290/parlamentti-hyvaksyi-lopullisesti-eu-n-uuden-muuttoliike-ja-turvapaikkapaketin.

[ii] Mantzalos, C. ja Pericleous,V., ”Cultural Errors and Creativity: How Visual and Textual Triggers Create New Meanings’, Error is New Culture: ”242-kaksikko käyttää teoksissaan omimista. He ovat hyödyntäneet suurta määrää teollisuusyritysten kylttejä, jotka otettiin alas yritysten ajauduttua konkurssiin finanssikriisin seurauksena, ja kehittäneet niistä uusia konsepteja. Lisäksi he ovat antaneet teoksilleen uuden kontekstin muuttamalla kylttien merkitystä luodakseen uusia nimiä tai sanoja, jotka edistävät kriittistä näkemystä Kyproksen nykytilanteesta. Teoksessa hyödynnetään väänneltyjä sanoja sekä tekstin ja kuvan yhdistelmää, mikä havainnollistaa päivittäisiä rutiineja Kyproksella konsumerismin, ahneuden ja suuruudenhulluuden käsitteiden kautta (…). Samalla niissä asetetaan uusia kysymyksiä: Onko finanssikriisi ”uusi Kyproksen ongelma”? Korvautuvatko ilmaukset ”miehitetty maa” ja ”pakolaiset” ilmauksilla ”järjestämättömät velat” ja ”työttömyys”?”

[iii] Ibid.

[iv] Museo Nacional Centro de Arte Reina Sofía, ”Darío Villalba: una visión antológica,
1957–2007”, Madrid, 2007.

[v] Euroopan parlamentin taidekokoelman arkisto.

Vinkkinurkka opettajalle

123 – 4
Home