7. Taiteen demokratisointi
Seuraavissa teoksissa ilmenee erityisen painokkaasti piirre, joka liittää taiteen arkielämään, nykyhetken suuriin teemoihin ja yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin, kuten kulttuurin ja markkinoiden väliseen suhteeseen, muuttoliikkeisiin tai perheeseen.
Taideteoksia
Tällä hetkellä taiteen poliittis-yhteiskunnallinen aktivoituminen saa yhden tehokkaimmista, kiistanalaisimmista ja tunnistettavimmista maailmanlaajuisista ilmaisuistaan graffiteissa. Jaan Elken teos Knock, Knock Knocking On Heaven’s Door (2007) on tasismin ja graffitin teknisiä resursseja yhdistelevän voimaperäisen työn tulos. Hyperrealistisen kauden jälkeen Elken antoi houkutella itsensä tähän vaihtoehtoiseen katukulttuuri-ilmiöön, jota hän näki usein asuessaan Lasnamäen gettoalueella, jossa hänen piti mennä työhuoneeseensa urbaanien symbolien täyttämien sisätilakerrosten läpi.
Joep van Lieshout Medicine cabinet (1992) on neutraalinharmaa ja tavallisen näköinen metallilaatikko – valettu jäljennös teollisuuslaatikosta. Se on esimerkki hienovaraisesta ja käsitteellisestä taide-esineestä, josta itse asiassa puuttuvat taiteilijan tekijyys ja persoonallisuus. Se paljastuu kuitenkin ristiriitaiseksi teokseksi, sillä kun laatikon luukun avaa, sisältä laatikon pohjasta löytyy taiteilijan suurikokoinen nimikirjoitus.
Taiteilija perusti vuonna 1995 Atelier Van Lieshoutin. Se on studio, jonka tarkoituksena on horjuttaa taiteellisen neron myyttiä. Van Lieshout pyrkii tekemään hyödyllistä ja mielikuvituksellista taidetta, jossa on tiettyä huumorintajua ja joka palvelee yhteiskuntaa. Hän on luonut monialaisen taidekäytännön tuottaakseen teoksia taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin rajamailla. Samalla hän tutkii taidetuotannon ja käyttöesineiden massatuotannon välistä hienoista rajaa.
Keskeinen motiivi Marko Blažo teoksessa Homage to Andy Warhol on elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus sekä siihen liittyvä teollisuus ja markkinointi, jotka muuttavat elintarvikkeet standardituotteiksi ja mainosikoneiksi. Teoksessa viitataan nimenomaisesti amerikkalaisen taiteilijan Andy Warholin vuonna 1962 valmistamaan 32 Campbell-keittotölkin sarjaan, jota pidetään nykyään pop-taiteen merkkiteoksena. Warhol 1 -teoksessa (2007), Blažo on käärinyt keittotölkin kreikkalais-roomalaiseen pylväikköön. Se on roomalaista antiikkia ja klassista taidetta muistuttava, kaikenkattava ulkokuori, joka viittaa eräänlaiseen klassisen kulttuurin ja massakulttuurin väliseen kytkentään.
Yksi maltalaisen taiteilijan Ruth Bianco uran keskeisistä aiheista ovat muuttoliikkeet ja niiden syvällinen vaikutus perheisiin ja yhteiskuntiin. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi Connecting geographies ja Tidal dialogues and transit zones. Niissä kehitetään tutkimukseen perustuvaa taidekäytäntöä, jossa käsitellään aluekysymyksiä ja liikkumista rajojen yli.
Polyptyykki Lines of migration (2020-2021) liittyy yksiselitteisesti art contestataire -taiteeseen tai katutaiteeseen. Kollaasitekniikkaa käytetään ilmaisuvoimaisesti, ja sen käyttämät symbolit ja lakoniset kirjalliset viestit ovat viestinnällisesti erittäin tehokkaita. Taiteilija itse on todennut, että hänen taidekäsityksessään keskeisessä asemassa on teoksen käsiteollinen ja tuntoaistiin vetoava laatu. Tämä johtuu etenkin siitä, että teos on tehty koronapandemian aikana, jolloin koko maailman täytyi pitää yhteyttä etäältä ja vähentää sosiaalista kanssakäymistään.
Edith Karlson teoksessa Family (2019) tarkastellaan perhesiteitä epätavallisesta näkökulmasta. Karlson työskentelee usein hirviömäisten tai eläinhahmojen parissa. Ne saattavat pohjautua sukupuuttoon kuolleisiin eläimiin tai keskiaikaiseen petoikonografiaan, joka on myöhemmin saanut vastakaikua fantasiakirjallisuuden ja elokuvan maailmassa.Karlsonin veistoksia on joskus kuvailtu saduiksi ja erityisesti silloin, kun hänen eläimillään tai hahmoillaan on inhimillisiä piirteitä ja ne käyttäytyvät kuin ihmiset. Tätä kautta hän on voinut kritisoida nyky-yhteiskuntaa.