Miksi Taide demokratiassa?
Mitä on demokratia? Miksi Euroopan unioni on omaksunut demokraattiset arvot? Euroopan parlamentin nykytaiteen kokoelmaan sisältyy huomattava määrä taideteoksia, jotka voivat auttaa vastaamaan näihin kysymyksiin. Näiden taideteosten kautta saamme käsityksen siitä, miten kuvataiteilijat Euroopan eri maista ovat tulkinneet demokratiaa.
Näyttelyyn valitut taideteokset voidaan määritellä kunkin taiteilijan kriittiseksi ja henkilökohtaiseksi visioksi. Nämä taiteilijat ovat ottaneet selkeästi kantaa puolustaakseen demokratiaa teoksillaan. He lisäävät osaltaan tietoisuutta tarpeesta puolustaa demokraattisia vapauksia. He myös korostavat velvollisuutta pysyä valppaana ja osallistua niinkin ratkaiseviin prosesseihin kuin EU-vaaleihin. Tässä yhteydessä he muistuttavat meitä siitä, että myös EU:n kansalaiset puolustavat demokratiaa äänestäjinä kesäkuussa 2024 pidettävissä EU-vaaleissa.
Näyttelyn tarkoituksena on myös tarjota hyödyllisiä näkökulmia niihin keskeisiin tekijöihin, joita mikä tahansa terve demokratia edellyttää. Niitä ovat muun muassa demokratian pelisääntöjen noudattaminen ja yhteiskunnan välttämätön poliittinen sitoutuminen. Puhumattakaan muista merkityksellisistä kysymyksistä, joihin liittyy haasteita ja jotka asettavat demokraattiset arvomme koetukselle. Niitä ovat muun muassa kansalaisten ja instituutioiden välinen suhde, joukkotiedotusvälineiden rooli selkeän ja luotettavan tiedon tarjoajina, valtioiden vallan rajat kansalaisten yksityiselämän ja aloitteiden suhteen tai muuttoliike ja kansainväliset liikkeet.
Eräissä nykytaiteen merkittävissä suuntauksissa nykymaailman sosiaalisia ja poliittisia realiteetteja tarkastellaan pohtivasti ja kriittisesti, usein myös jokseenkin ironisesti, sarkastisesti, skeptisesti tai katkerasti. Tässä mielessä niille on tunnusomaista älyllinen, eettinen ja joissakin tapauksissa avoin poliittinen sitoutuneisuus, jonka niin monet taiteilijat ovat omaksuneet 1900- ja 2000-luvulla.
Taide voi usein ottaa asioihin kriittisen näkökulman, joka läpäisee arkielämämme suoraviivaisen ulkokuoren ja nousee sen yläpuolelle. Näin se voi paljastaa puolia, jotka usein jäävät huomaamatta, korostaa epämiellyttäviä totuuksia ja tuoda esiin eettisiä ja historiallisia kysymyksiä. Tämä on taidetta, jonka tarkoituksena on varoittaa ja neuvoa, kommentoida selkeästi ja herättää ajatuksia.
Taide on tehokas viestintäväline, jonka avulla voidaan lisätä tietoisuutta erilaisista ongelmista, sillä sen avulla voidaan ilmaista asioita tavoilla, joihin kirjalliset tai suulliset kielet eivät pysty. Taide voi liikuttaa ja yhdistää. Sillä on kyky herättää ajatuksia ja ideoita ja toimia lähtökohtana kansalaiskeskustelulle. Taiteen ansiosta voimme keskustella syvällisemmin siitä, mikä on yhteisölle tärkeää. Taide voi myös torjua tiettyihin kysymyksiin liittyvää polarisaatiota.
Kuvataiteen kentällä esiintyy suuntauksia, jotka tunnetaan muun muassa nimillä aktivistitaide, sitoutunut taide, yhteisötaide ja ekologinen taide. Niissä taiteen tehtävänä on osoittaa mieltä sekä ilmentää poliittisia kysymyksiä ja ongelmia, ja juuri siksi niistä voidaan keskustella demokratiassa.
Taiteesta tulee tällöin viestintätapa ja poliittinen väline, joka keskittyy muutokseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen: kieli nousee akateemisen ja museoiden maailman yläpuolelle ja siirtyy muille alueille ja saavuttaa laajemman yleisön. Tämä oli yksi niistä pyrkimyksistä, jotka eri strategioiden ja tavoitteiden kautta kannustivat useiden 1900-luvun taiteellisten avantgarde-suuntausten, kuten dadaismin, surrealismin tai myöhemmin käsitetaiteen syntyä.
On ollut vain vähän kollektiivien tai liikkeiden muodostamia taidealoitteita, joiden nimissä esiintyy sana ”demokratia”. Termiä käytettiin taidekollektiivin nimessä vuonna 1974, kun muodostettiin ryhmä ”Artists for Democracy”, jolla oli ”selkeä ja ponnekas tavoite: osoittaa solidaarisuutta kansainvälisille poliittisille kamppailuille. Ryhmän omaksumat kokeelliset taidekäytännöt loivat paitsi uusia tapoja tehdä taidetta, myös vaihtoehtoisia tapoja ilmaista poliittista ajattelua ja ilmentää poliittisia tekoja. (…) Artists for Democracy toteutti solidaarisuutta luovana poliittisena tekona”.
Ei pidä unohtaa, että tämän näyttelyn taideteokset, kuten monet muut eri puolilla Eurooppaa olevien kokoelmien ja näyttelyiden taideteokset, ovat syntyneet suurelta osin siksi, että demokraattinen yhteiskunta tarjoaa yksilöille mahdollisuuden ilmaista vapaasti mielipiteensä ja ajatuksensa erilaisin keinoin. Yksi näistä viestintäkanavista on taide yhdistettynä älykkyyden ja kriittisen ajattelun kehittämiseen, kuten Euroopan parlamentti on todennut:
”Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja yhteisten juurten tiedostamisen edistäminen pohjaa taiteellisen ilmaisun vapauteen, taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden valmiuksiin ja osaamiseen sekä kukoistaviin ja joustaviin julkisen ja yksityisen sektorin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin, jotka kykenevät luomaan, innovoimaan, tuottamaan ja levittämään teoksiaan suurelle ja monimuotoiselle eurooppalaiselle yleisölle.”
”Toteaa, että Eurooppa on kulttuurisesti, sosiaalisesti, kielellisesti ja uskonnollisesti valtavan monimuotoinen; toteaa tässä yhteydessä, että yhteiskuntiamme yhdistävät yhteiset arvot, kuten vapaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys, demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltio, suvaitsevaisuus ja solidaarisuus, ovat erittäin tärkeitä Euroopan tulevaisuudelle; (…) korostaa eurooppalaisen taiteellisen tuotannon vahvaa panosta kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja sen merkitystä EU:n arvojen levittäjänä ja unionin kansalaisille tarjoutuvana mahdollisuutena kehittää kriittistä ajatteluaan […]”.
1. Euroopan unioni. Eurooppa-hanke. Demokratia ja sen pelisäännöt
2. Kansalaisvaikuttaminen ja poliittinen sitoutuminen.
3. Kansalaisten suhde julkishallintoon ja oikeuslaitokseen
4. Demokratiaan kohdistuvat riskit ja vaarat.
5. Joukkotiedotusvälineet ja demokratia
6. Demokratia ja kaupunkien muuttuminen
