Charly Reinertz ei halua tulla luokitelluksi minkään tietyn, rajallisen otsikon, suuntauksen tai tyylin alle. Hänen teoksensa ovat tahallisesti irrallisia kohteestaan – ne ovat jatkuvaa uusien aiheiden, välineiden ja tekniikoiden etsintää ja hyvä osoitus Reinertzin kyvystä kumota vastakohtia. Hän menetti 17-vuotiaana nuorukaisena tapaturmaisesti kolme sormea oikeasta kädestään, ja hänen täytyi oppia tulkitsemaan maailmaa vasemmalla kädellään. Hän ottikin siveltimen ja kynän mestarillisesti haltuun. Nykyisin hän käyttää piirtäessään ja maalatessaan molempia käsiään samanaikaisesti, jolloin luovuuden virta pääse kulkemaan molempien aivopuoliskojen kautta. Reinertz uudistuu taiteilijana jatkuvasti. Jokainen uusi teos pyyhkii aiemmat pois, ja taiteilija aloittaa alusta sivuuttaen koko aikaisemman tuotantonsa. Näin toimimalla Reinertz riisuu taiteellisen luomistyön yltä mystisyyden hunnun ja antaa teostensa katsojien imeä itseensä niiden ilmaisuvoimaa, sillä niiden välittömyys kannustaa vuoropuheluun. Kenties tähän perustuu myös Chambres des Députés’n välittämä naiivi vaikutelma.