Angus Fairhurst syntyi Kentissä vuonna 1966. Fairhurst valmistui Canterbury Art Collegesta (1985–1986) ja Goldsmiths Collegesta (1989), jossa hän tutustui toiseen taiteilijaan ja elinikäiseen ystäväänsä Damien Hirstiin. Fairhurstin tuotannon tunnuspiirteitä ovat absurdi huumori, tekninen monipuolisuus ja erityinen rakkaus gorillaveistoksiin.
Fairhurst oli vaatimaton hahmo, jopa niin, että häneen viitattiin ”unohdettuna”, ja 1990-luvun taidepiirejä kohauttaneen Young British Artists -liikkeen jäsen. Hän oli kuitenkin nykytaiteen vaikuttava tekijä ystäviensä ja yhteistyökumppaneidensa Hirstin, Sarah Lucasin, Gary Humen, Julian Opien ja Tracy Eminin rinnalla. Tämä rohkea ja epäkunnioittava sukupolvi kunnioitti kuitenkin eilispäivän tienraivaajia, kuten Michael Craig-Martinia ja Francis Baconia.
Vuonna 1988 Fairhurst järjesti hiukan ennen valmistumistaan opiskelijatöiden näyttelyn. Tätä näyttelyä pidetään nykyään yleisesti YBA:n mullistavan Freeze-näyttelyn edelläkävijänä, joka järjestettiin muutama kuukausi myöhemmin ja jossa myös Fairhurst oli mukana. Tämän jälkeen hänestä kiinnostuttiin kansallisesti ja kansainvälisesti.
Hieman valokeilan ulkopuolelle asettunut Fairhurst kehitti ainutlaatuisen ja johdonmukaisen kansankielen, kiinnitti katsojan huomion komedian ja vääristelyn avulla ja onnistui kritisoimaan (yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulutuskulttuuria) antamatta kuitenkaan saarnaajamaista vaikutelmaa. Gorillahahmon kautta Fairhurst kuvasi kenties itseään – tai ainakin haastoi itsensä. Kontrasti voimakkaan eläimen ja Fairhustin oman hennon ruumiinrakenteen välillä huvitti taiteilijaa itseään kovasti. Hänen tekninen välineistönsä, joka aluksi käsitti maalauksen ja kuvanveiston, kasvoi myöhemmin sisältämään videot, valokuvauksen ja käsitteellisen performanssin.
Fairhurst riisti traagisesti henkensä vuonna 2008, Sadie Coles Hq:ssä Lontoossa järjestetyn kolmannen soolonäyttelynsä viimeisenä päivänä 10 tuntia kestäneen junamatkan jälkeen Bridge of Orchyyn Skotlannissa. YBA-liikkeen kielikuvissa kuolema oli toistuvana teemana Hirstin käyttämistä ruhoista Whitereadin klaustrofobisiin täytettyihin tiloihin. Fairhurstin aikalaiset olivat kuitenkin järkyttyneitä hänen kuolemastaan, ja kriitikot pitävät Fairhurstin itsemurhaa YBA:n ”huolettoman” aikakauden loppuna.
