Pat Andrea syntyi Haagissa vuonna 1942. Kuvittaja Metti Naezerin ja taidemaalari Kees Andrean poika kasvoi taiteellisen luomisen kannalta varsin suotuisassa ympäristössä. Näissä oloissa hänen lahjakkuutensa tulikin esiin hyvin varhain. Hänen piirustuksensa palkittiin ensimmäisen kerran vuonna 1948, jolloin hän oli vasta 6-vuotias. Sisäsyntyisestä kyvykkyydestään huolimatta Andrea halusi kuitenkin aluksi opiskella lääketiedettä. Vasta kierros Koninklijke Akademie van Beeldende Kunstenissa (kuninkaallinen kuvataideakatemia), Haagissa muutti hänen suunnitelmansa ja sai hänet vakuuttuneeksi, että taiteellinen koulutus on oikea tie. Vuonna 1960 hän ilmoittautui kuninkaalliseen kuvataideakatemiaan, jossa pääsi mestareiden, kuten Westerinkin, Walter Nobben ja Peter Blokhuisin, ohjattavaksi.
Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen vuonna 1967 hän sai Jacob Maris -palkinnon piirtämisen alalta. Vuotta myöhemmin hänelle tarjoutui tilaisuus saada töitään esille kotikaupunkinsa Gemeentemuseumiin (nykyisin Kunstmuseum). Tässä yhteydessä Andrea tutustui belgialaiseen taidekriitikko Pierre Sterckxiin, joka tästä lähtien edistäisi alankomaalaisen taiteilijan työtä naapurimaassa.
1970-Luvulla Andrea teki paljon yhteistyötä muiden kanssa etenkin perustaessaan ABN Groupia yhdessä Walter Nobben ja Peter Blokhuisin kanssa. Vuonna 1976 Andrea pääsi ranskalaisen taidekriitikon Jean Clairin avoimen kutsun turvin esittelemään työtään ensi kertaa Pariisiin, Jean Briance Galleryyn. Myöhemmin Pariisissa oli useita muitakin hänen näyttelyitään, ja lopulta Andrea asettui asumaan kaupunkiin vuonna 1979. Seuraavan vuosikymmenen hän omistautui kulttuuri-, kirjallisuus- ja taidelehtien kuvitustyöhön. Clair kutsui Andrean uudelleen mukaan kuratoimaansa tärkeään näyttelyyn, jossa olivat esillä myös Jim Dine, David Hockney, Kitaj, Raymond Mason ja Olivier O. Olivier. Tästä sai alkunsa 1900-luvun jälkipuoliskoa hallinnut liike, la Nouvelle Subjectivité. Näyttelyn tuoman näkyvyyden myötä Andrea saattoi matkustaa maailmalla esittelemässä taidettaan ja vuoden merkittävimpiin kulttuuritapahtumiin.
Kansainvälisestä tunnustuksesta ammentaen kuvittaja ryhtyi opettamaan. Hän muutti ystävänsä Pierre Sterckxin tuella Belgiaan, ja tämä myös kehotti häntä järjestämään piirustustyöpajan École de Recherche Graphiquessa (graafisen suunnittelun korkeakoulu) Brysselissä. Samanlaisen kutsun hän sai vuonna 1984 École nationale supérieure des Beaux-Arts de Paris’hin.
Andrean taiteellista työtä leimaavat toistuvat teemat ja hahmot. Kaikkialla on läsnä raikas eroottisuus, aivan kuin se tietoisesti läikkyisi ympäri kangasta. Seksi, väkivalta, kuolema, taikuus ja surrealismi kietoutuvat temaattisesti toisiinsa suljetuissa, leimallisen arkkitehtonisissa tiloissa, joissa on epävakaita, paniikin valtaamia hahmoja ja usein myös koiria.
