Boris Missirkov syntyi Sofiassa vuonna 1971. Hän opiskeli muinaisten kielten ja kulttuurien kansallisessa koulussa Bulgariassa vuosina 1985–1990, kansallisessa teatteri- ja elokuvataideakatemiassa vuosina 1991–1996 ja Fabrica-tutkimuskeskuksessa Italiassa vuosina 1997–1998. Missirkov seurasi tätä ylevää tietä Georgi Bogdanovin (s. 1971) rinnalla. Bogdanov aloitti työskentelyn vuonna 1994 ja oli toinen AGITPROP-taiteilijakaksikon perustajista sekä yksi Bulgarian valokuvausyhdistyksen perustajista.
Missirkov tekee taidetta yksin ja hänet tunnetaan elokuvataiteen tekijänä, ohjaajana, kuvataiteilijana ja valokuvaajana sekä kuvataidekampanjoiden laatijana ja täysipitkien dokumenttien, videoiden ja lyhytelokuvien tekijänä. Hän käsikirjoitti myös National Geographic -kanavalle Explore Bulgaria -ohjelman (2014–2019) alkuperäisen bulgarialaisen sisällön, oli yksi 15-nimisen bulgarialaisen kokoomaelokuvan tuottajasta ja käsikirjoitti The Ladino Ladies’ Club -elokuvan (Bulgaria/Yhdysvallat, 2015), joka esitettiin kansainvälisillä dokumenttielokuvafestivaaleilla Amsterdamissa ja Varsovan elokuvafestivaaleilla.
AGITPROP-kaksikko, jossa hän on mukana, käyttää muotokuvausta esittämään 1900-luvun valokuvauksellisia kielikuvia. Katsoipa asiaa sitten vakavuuden tai levottomuuden linssin läpi, kukin kuolemattomaksi tehty aihe on sekä kuvaus että kommentti eri sosiaalisista statuksista, joista yhteiskunta koostuu. Tätä vaikutusta tehostavat sommitelmalliset elementit, joita kyseiset taiteilijat käyttävät luomuksiensa muuntelemiseksi tai muuttamiseksi.
AGITPROPin menestyksekkäimpiä elokuvia ovat: Georgi and the Butterflies (Silver Wolf, IDFA, 2004); The Mosquito Problem and Other Stories (Cannes, 2007; Grierson Award parhaasta dokumenttielokuvasta, BFI London Film Festival); Corridor #8 (Independent Ecumenical Jury Award, Berlinale, 2008) ja The Boy Who Was a King (Toronto IFF, 2011). Ensimmäiset alkuperäiset bulgarialaiset ohjelmat, jotka kaksikko kuvasi HBO:lle, olivat Concrete Pharaohs, Paradise Hotel (Golden Magnolia -palkinto parhaasta dokumenttielokuvasta; paras dokumenttielokuva, Thessaloniki, 2010) ja Dad Made Dirty Movies (Visions du Reel); dokumenttisarja ja kokoillanelokuva Palace for the People (Dok Leipzig, 2018, Dok Buster Award), ja heidän teoksiaan on esitetty BBC:llä, ARTElla, MDR:llä, SVT:llä ja NHK:llä. He ohjasivat elokuvan The Cars We Drove Into Capitalism (2021) ja tekivät yhdessä The Sweetest Thing -dokumenttielokuvan, jolla on 650 tuhatta katselukertaa verkossa ja joka asetettiin ehdolle parhaan bulgarialaisen lyhytelokuvan kategoriaan vuoden 2020 Sofian kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.
Kaksikko on ollut mukana seuraavissa teoksissa: Two Rooms, valokuvaus ja videointi, Exhibition for a single visitor, One Night Stand gallery, Sofia, Bulgaria; Hunting Trophys, installaatio – Contemporary Space Gallery, Varna, Bulgaria, (2020); 10 Snaps From Prague, valokuvat, Tšekin kulttuurikeskus, Sofia, Bulgaria (2017); Missirkov/Bogdanov: Portraits 1992 – 2013, Sofia City Art Gallery, Bulgaria, (2013); 4th Kilometre, Sofia Arsenal Museum of Contemporary Art – SAMCA, Bulgaria (2018); In The Beginning Was The Word, installaatio, Sofian yliopisto (yhteistyössä Kiril Kuzmanovin kanssa) (2013); 30 Years, Apollonia Festival, installaatio ja vintagevalokuvia, Vivacom Art Hall, Sofia, Bulgaria (2013); Cvetana Maneva – An Actress’ Portrait, Lucca Digital Photo Fest, Lucca, Italia, (2010); The Unloading, valokuvan ja veistämisen tekniikalla luodut teokset (photosculpture), Cervantes Institute, Sofia, Bulgaria (2009); The Conductor, videoprojektorin käyttö ja 12 naispuolista folk-laulajaa, Schneider factory, Plovdiv, Bulgaria (2008); On the Tracks of the Bright Future, Sofia City Gallery, Sofia, Bulgaria (2007) ja VIU Life, Venetsian kansainvälinen yliopisto, Italia (pysyvä näyttely) (2005).
