Boyadjiev syntyi Sofiassa vuonna 1957. Kun Boyadjiev valmistui kansallisesta taideakatemiasta vuonna 1980, hän jatkoi opintojaan historian ja taideteorian oppiaineissa. Jo opintojensa aikana hän osallistui taiteen tekemisen uudelleenmäärittelyyn kotimaassaan Bulgariassa. Boyadjievin tuotantoa hallitsevat hänen henkilökohtaiset tulkintansa erilaisista sekä historiallisista ja uusista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja realiteeteista. Hän on ollut bulgarialaisen nykytaiteen edelläkävijä 1980-luvun puolivälistä lähtien.
Boyadjiev tarkastelee yksityisen ja julkisen tilan kahdenvälisiä kehityskulkuja, mikro- ja makroalueille johtavia suhteita ja kapitalistisen kuluttamisen vaikutuksia demokratian kehittymässä oleviin yhteiskuntamalleihin, erityisesti itäisten sosialististen mallien hajoamisen jälkeen, useiden eri menetelmien, kuten installaatioiden, valokuvien, esineiden, piirroksien, videon, esittävien luentojen ja jopa opastettujen vierailujen avulla. Hän arvostelee usein talousjärjestelmien radikaaleja muutoksia yksityisillä elämänalueilla, mutta käsittelee näitä painavia aiheita ironialla, kyynisyydellä ja usein kriittisellä sävyllä. Edes taide ja taiteilijat eivät itsekään ole turvassa Boyadjievin kapitalismin hajottamiseen kohdistuvalta otteelta.
Boyadjiev pitää uskonnon ja vallan symbolien hajottamista kommentointitapana, joka haastaa ajatukset utopiasta ja dystopiasta asettaen niin kutsutut idän ja lännen suhteet kontekstiin. Erityisesti 1990-luvulla Boyadjiev leikitteli näillä aiheilla. Fortification of Faith -teos (1991) esittää Jeesusta ja tämän kaksoisveljeä Bulgarian ikonografian tyylillä, kun taas Philosophical Cemetery -teoksessa (1992) myyttisiä symboleja käytetään sellaisten hahmojen tilalla, jotka ovat vaikuttaneet demokraattisiin ja/tai totalitaarisiin poliittisiin malleihin.
Viime aikoina Boyadjiev on keskittynyt globalisoituneen, digitaalisen ja virtuaalisen maailman muuttuviin parametreihin. Hän tarkastelee tämän päivän mainontaa, mainostauluja ja epätoivottuja visuaalisia ärsykkeitä ja rinnastaa ne uskonnollisiin symboleihin ylläpitäen konsumerismin kritiikkiä temaattisena siltana.
