Helen Chadwick syntyi Lontoossa vuonna 1953. Opiskeltuaan Croydon College taideoppilaitoksessa kuvataiteiden peruskurssin Chadwick aloitti opinnot Brightonin polyteknisessä korkeakoulussa (1973–1976). Vuonna 1976 taiteilija muutti Brightonista Lontooseen suorittaakseen maisterintutkinnon Chelsea College of Arts -taideoppilaitoksessa (1976–1977) ja myöhemmin hän toimi opettajana pääkaupungin monissa arvostetuissa taidekouluissa, kuten Goldsmiths’ College (1985–1990), Chelsea College of Arts (1985–1995), Central Saint Martin’s (1987–1995) ja Royal College of Art (1990–1994). Ei ihme, että hänellä oli 1980- ja 1990-luvuilla merkittävä vaikutus erityisesti tulevan Young British Artists -ryhmän taiteilijoihin. Hän oli yksi ensimmäisistä naistaiteilijoista, jotka saivat arvostetun Turner-palkinnon (1987). Chadwick halusi antaa naisille enemmän taiteellista ja vähemmän stereotyyppistä näkyvyyttä ja rikkoa rajoja – toisinaan kömpelösti, kuten hän itsekin myönsi – ja asettaa sosioekonomisen tilanteen kyseenalaiseksi.
Koko opintojensa ajan Chadwick kehitti ainutlaatuista tyyliä, jossa hän yhdisteli pehmeitä materiaaleja, pigmenttejä, lateksia ja performansseja, aina vahvasti ihmiskehoon keskittyen. Domestic Sanitation vuodelta 1976 on hyvä polemiikkia herättänyt esimerkki. Vaikka lateksiasuihin pukeutuneita kotitöitä tekeviä naishahmoja esittävällä työllä pyrittiin erottamaan nudismi ja alastomuus ja korostamaan satiirinomaisesti sukupuolirooleja, performanssi sai kritiikkiä feministeiltä, koska sen tulkittiin vahvistavan juuri niitä stereotypioita, joita sen oli tarkoitettu arvostelevan. Yleisistä, kehoa käsittelevistä ulkoisista pohdinnoista kuten Ego Geometria Sum (1983) tai The Oval Court(1984–1986), Chadwick ryhtyi tutkimaan sisintään teoksissa, kuten Viral Landscapes (1988–1989), Meat Abstracts (1989) tai Meat Lamps(1989–1991), joissa hän käyttää orgaanista, lihaista ja solullista kuvantamista. Tämä biologisempi lähestymistapa jatkui koko hänen uransa ajan.
Julia Kristevan ja Michel Foucaltin vaikutuksen johdosta Chadwick kohdisti lähestymistapansa kehoon ja sukupuoleen aiheena. Niiden esittämisessä hän asetti kyseenalaiseksi koko niiden määritelmän. Piss Flower (1991–1992), 12 veistoksen sarja, joka perustuu kipsiin muokattuihin virtsajälkiin lumella, kyseenalaistaa sukupuolen käänteistämällä siihen liittyvät odotukset. Tarkoituksenaan analysoida naisellisuutta ja sukupuolta alisteiseen tahtoon keskittyneenä sosiaalisena rakenteena, Chadwick käytti tutkimuksensa välineinä vastustamista ja vastaväitteitä etsien totuutta ristiriitaisuudesta. Hän pyrki erityisesti assosioimaan kiihottavan kehon abjektioon, ja siksi keskittyi tuotannossaan tabun asemassa olevien ruumiinosien kuvaamiseen ja käytti teoksissaan pilaantuvia materiaaleja, erityisesti ruoka-aineita.
Tämä jatkuva kyseenalaistaminen tasoitti tien lukuisille näyttelyille. Hänen ensimmäinen soolonäyttelynsä avattiin vuonna 1986 Lontoossa nykytaiteen instituutissa, jossa hän esitteli varhaisempia töitään, kuten The Oval Court. Chadwickin näyttelyssä Effluvia (1994) tuotiin esille hänen tuotannossaan 1990-luvulla tapahtunut sisäinen kehitys.
Chadwick kuoli 42-vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna 1996. Lähes 10 vuoden kuluttua hänen kuolemastaan järjestettiin retrospektiivi 2004–2005 Barbican Art Galleryssa (Lontoo), joka myöhemmin kiersi Liljevalch Konsthallissa (Tukholma), Kunstmuseet Trapholtissa (Kolding) ja Manchester Art Galleryssa.
