Jan Beekman syntyi vuonna 1929 Meisessä, lähellä Brysseliä. Beekman valmistui Brysselin Académie Royale des Beaux-Arts -taideakatemiasta ja monien aikalaistensa tavoin omistautui aluksi poliittiselle aktivismille. Luomisen halu kävi kuitenkin nopeasti vastustamattomaksi, ja 1950-luvun lopulla hän aloitti uransa freelance-lavastajana. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Belgian kansallisen televisioaseman BRT:n draamaosastolla. Pian sen jälkeen hän aloitti sarjan merkittäviä projekteja yhteistyössä Brysselissä ja Flanderissa sijaitsevien suurten teatterien, kuten Brysselin Koninklijke Vlaamse Schouwburgin ja Beursschouwburgin ja Gentin Arcatheaterin ja Nationaal Theater Gentin, kanssa.
Vaikka Beekmanin taidoille oli kysyntää ja ne saivat osakseen kunnioitusta, hän piti lavastustoimintaansa kokoaikatyönä, joka vei aikaa hänen taiteilijanuraltaan ja luomishalultaan. Hänen töitään oli jo ollut esillä näyttelyissä 1960-luvulla, pääasiassa Galerie Zodiaquessa Brysselissä ja useissa fleemiläisen konstruktivistiryhmän G-58:n näyttelyissä. 1970-luvulla Beekman teki vaikean päätöksen lopettaa ammattinsa harjoittamisen keskittyäkseen taidemaalauksen opettamiseen ja etenkin itse maalaamiseen. Hänen maalaus- ja piirrostaitonsa siivittivät hänen uraansa naapurimaissa, kuten Alankomaissa, Saksassa ja Iso Britanniassa. Hänen varhaistuotannolleen on tyypillistä kiistaton abstraktius ja tumma väripaletti. Tilan ja valaistuksen tunnusomainen keskeinen asema monissa hänen sommitelmissaan on suora osoitus hänen aiemmasta kokemuksestaan lavastajana.
Vaikka Beekman tunsi viimeisimmät suuntaukset hyvin, häntä muovasi taiteilijana hänen oma runsas kokemuksensa ja menneisyytensä. Trendien seuraamisen sijaan hän hioikin mieluummin omaa henkilökohtaista kuvakieltään. Luonto on keskeisessä asemassa hänen tuotannossaan, joskin enemmän abstraktina kokemuksena kuin kuvallisena motiivina. Rytmin, tilan, dynamiikan, musikaalisuuden, geometrian, toistuvien kuvioiden ja värien kautta Beekman tutkii luontoa intiimillä tavalla, jossa on varaa paitsi vahvalle teemojen johdonmukaisuudelle, myös muotokielen radikaalille muutokselle.
Taiteilijan urassa tapahtui keskeinen käänne 1980-luvun puolivälissä, kun hän muutti Yhdysvaltoihin. Siellä hän maalasi kenties tunnetuimman maalauksensa, Nelson Mandelan muotokuvan (1990). Vakavahenkinen teos valmistui kolmessa vuodessa, ja se pyrki ikuistamaan hetken, jolloin Mandela astui valoon 27 vankeusvuoden jälkeen. Vietettyään Chicagossa aikansa Beekmanin viehtymys luontoon vei hänet vuonna 1997 itään, Connecticutin maaseudulle, jossa hän asettui asumaan metsän ympäröimään paikkaan.
Beekmanin tuotannon hienovarainen sosiopoliittinen pohjavire on tullut painokkaammaksi ajan myötä. Mandelan muotokuvaa voidaan pitää käänteenä tässä kehityksessä. Viime aikoina Beekmanin rakkaus luontoon on tehnyt hänestä äänekkään ilmastonmuutoksen kieltäjien vastustajan, ja Beekman-säätiön järjestämä ja isännöimä näyttely kritisoi voimakkaasti Donald Trumpia ja hänen politiikkaansa presidenttinä.
Jan Beekman asuu ja työskentelee nykyään Connecticutissa.
