Jonas Gasiūnas syntyi Tjumenissa Venäjällä vuonna 1954. Taiteilija opiskeli Šiauliain pedagogisen instituutin taiteiden tiedekunnassa (1972–1973), Stepas Žukasin taideteollisessa oppilaitoksessa Kaunasissa (1975–1978) ja Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan taideinstituutin maalaustaiteen laitoksessa (1978–1984). Myöhemmin hänestä tuli opettaja. Vuonna 1992 hänestä tuli Liettuan taideinstituutin (nykyinen Vilnan taideakatemia) luennoitsija. Gasiūnas on toiminut apulaisprofessorina vuodesta 2009 lähtien ja vuosina 2010–2018 hän toimi maalaustaiteen laitoksen johtajana.
Liettuan taidemaalareiden ”keskisukupolven” hahmona hänet tunnettiin Angis-ryhmän perustajana. Angis-ryhmän jäseniin kuului muun muassa Eimutis Markūnas. Muiden kyseisen aikakauden kollektiivien tapaan tämäkin ryhmä toimi jossain määrin taiteilijaliittona, joka tarjosi taiteilijoille uusia väyliä ja suojeli heidän tuotantoaan.
Gasiūnas visioi teoksissaan muistia kaikissa sen muodoissa: pseudo-isänmaallisena historiallisena symbolismina, groteskisti ja ironisesti esitettynä uskonnollisena ikonografiana, yhteiskunnallisina ja poliittisina kysymyksinä ja nuoruuden kuvauksina (ja muistottomuuden dynamismina). Laajasti tunnetun ja intiimin kokemuksen lisäksi Gasiūnas tutkii sitä, mikä erottaa muistetut ja unohdetut asiat toisistaan. Jopa taiteilijan tekninen lähestymistapa ilmentää tätä kaksoistemporaalisuutta. Siispä taiteilija käyttää useissa teoksissaan kynttilänsavua pinnan työstämiseen. Hetkellinen valonlähde hälvenee väistämättä pimeyteen (unholaan). Tuli jättää pysyvän jäljen taideteokseen, mikä on vastoin liekin perusluonnetta. Savun jättämät jäljet ovat osa useiden teosten elokuvamaisia sommitelmia. Värikerrokset, jotka on viimeistelty katoavan valon abstraktilla verholla, symboloi muistamisen kuvitteellista luonnetta. Muistoja haastetaan, ylläpidetään, palautetaan mieliin, muokataan, vallataan ja arvostetaan.
Vuonna 2009 Gasiūnas voitti Swedbankin taidepalkinnon, joka myönnettiin Baltian modernin taiteen tekijöille, ja vuonna 2010 hänelle myönnettiin Liettuan kansallinen taide- ja kulttuuripalkinto.
2000-luvun yksityisnäyttelyitä ovat muun muassa: ”Little Retrospective of Obsession”, Māksla XO gallery, Riika, Latvia (2017); yksityisnäyttely, nykytaiteen messut ”VOLTA New York”, New York, Yhdysvallat (2017); ”This Have Been Once Before. Obsessions retrospective”, Torun Contemporary Art Centre, Puola (2015); ”Tapyba”, Wilno w Gdansku festival, Łaźnia Centre for Contemporary Arts, Gdańsk, Puola (2012); ”Northwesterly wind”, Cēsis Art Festival, Latvia (2011); ”Edward’s trajectory”, Lithuanian Theater, Music and Cinema Museum, Vilna, Liettua (2007); Vartai Gallery, Vilna, Liettua (2005); ”Drawing with Smoke”, Contemporary Art Centre (CAC), Vilna, Liettua (2004); ”Pipe”, CAC, Vilna, Liettua (2000) ja Frederiksbastion, Kööpenhamina, Tanska (2000).
