Paolo della Bella syntyi Fiesolessa vuonna 1944. Paolo della Bellan taiteelle on ominaista pakahduttava keveys ja iloisuus. Della Bellan taiteen juuret ovat vahvasti kiinni sarjakuvaperinteessä, jonka parissa hän alun perin teki itsensä tunnetuksi. Vuonna 1967 della Bella voitti ensimmäisen palkinnon Luccan kansainvälisen sarjakuvafestivaalin kilpailussa, jossa etsittiin uusia sarjakuvahahmoja. Samana vuonna Paolo della Bella perusti Stanza kollektiivin yhdessä kollegoidensa ja roolimalliensa Graziano Braschin ja Berlinghiero Buonarrotin kanssa. Kollektiivi julkaisi piirroksiaan silkkipainetuissa kirjasissa ja näyttelyissä, ennen kuin se perusti Ca Balà -lehden, joka oli omistettu karikatyyreille, pilapiirroksille ja poliittiselle satiirille ja joka sai innoitteensa sosialistisesta L’Asino-lehdestä. Sieltä kumpuaa Della Bellan taiteellisimmissa töissä näkyvä rakkaus piirrostaiteeseen ja komiikkaan.
Stanza-ryhmä kuratoi vuonna 1982 näyttelyn Humour mon Amour Palazzina Manganissa della Bellan kotikaupungissa Fiesolessa ja kokosi yhteen esimerkkejä sarjakuvista vuosilta 1940 1982.
Siitä lähtien taiteilija tuotti vuosituhannen vaihteeseen asti joukon julisteita, pääasiassa Toscanan alueelle ja Fiesolen kunnalle, ja hän käytti valokuvakameraa dokumentoidakseen lukuisia kulttuuritapahtumia ja poliittisia tapahtumia erityisesti kotikaupungissaan.
1990-luvulla julkaistiin erilaisia kirjoja, kuten Sorrisin kaltainen taideteos vuonna 1992, ja kokoelma runoutta nimeltä Bugie vere vuonna 1994. Kokoelma sai seurakseen näyttelyn taiteilijan teoksista historiallisessa kirjallisuuskahvilassa Le Giubbe Rossessa Firenzessä, samalla kun taiteilija jatkoi piirrostensa julkaisemista tunnetuissa lehdissä.
Vuonna 1999 Euroopan parlamentti avasi Strasbourgissa hänelle omistetun antologisen näyttelyn A dream made in the presence of reason, jonka luettelo oli kattava.
Hän jatkoi satiirista journalistista yhteistyötään 2000-luvulle L’Avanti della Domenica- (2010 2013) ja Cultura Commestibile (2011–) -lehtien kanssa.
