Seraphita

Taide veti Rui Sanchezia puoleensa niin voimakkaasti, että hän lopetti kahden lukuvuoden jälkeen lääketieteen opintonsa ja siirtyi Ar.Co-taidekouluun (Centro de Arte e Comunicação Visual). Hänen opintonsa valitettavasti keskeytyivät siirtomaasotien jälkeisten olojen epävakauden vuoksi, joten hän hakeutui opetuksen ja innoituksen pariin toisaalle, Lontooseen. Siellä hän opiskeli ensin Goldsmiths’ Collegessa vuosina 1977–1980 ja sitten Yalen yliopistossa vuosina 1980–1982. Kansainvälinen kokemus ruokki Sanchezin uteliaista mieltä merkittävästi. Hänellä oli suora ja reaaliaikainen yhteys modernismin muutoksiin ja kehityksen käänteisiin. Tuon aikakauden perustavanlaatuiset kysymykset kaikuvat Sanchezin taiteessa vielä tänäkin päivänä. Hänen tuotantoaan on vaikea luokitella minkään otsikon alle, sillä portugalilaistaiteilija on koko ajan siirtänyt vakiintuneita rajoja tekemällä kaikkea seinäveistoksista eri materiaaleja hyödyntäviin installaatioihin. Seraphita perustuu Sanchezin samana vuonna toteuttamaan Orfeus-aiheeseen, ja siinä kaksi abstraktia hahmoa on peilikuvan omaisesti vastatusten seipäät tanassa. On epäselvää, onko kyseessä tanssi- vai taistelukohtaus, mutta symmetrisyys synnyttää hahmojen välille joka tapauksessa näkymättömän sillan, joka ylittää niiden välisen etäisyyden.